Kenttäpostia 27.2.2019

Kenttäpostia 27.2.2019

Eduskuntavaaleihin on aikaa reilu kuusi viikkoa. Käymieni keskustelujen perusteella näissä vaaleissa ratkaistaan, nähdäänkö koko Suomi mahdollisuutena, halutaanko hyödyntää koko Suomen voimavarat. Nyt ei ole vastakkainasettelun, vaan yhdessä tekemisen aika.

Suomi on saatu myönteiselle uralle kovalla työllä. Tulevina vuosina onkin varmistettava, että kaikki ihmiset ja alueet hyötyvät Suomen talouden menestyksestä. Suomen työllisyysaste on nostettava 75% tulevalla vaalikaudella, samalle tasolle kuin muissakin Pohjoismaissa. Näin varmistamme huolenpidon vauvasta vaariin ja pystymme tekemään parannuksia perusturvaan.

Jotta pystymme varmistamaan myönteisen kehityksen, maaseutua ja maakuntia ei tule museoida. Olemme kuulleet puheenvuoroja, joissa on esitetty esimerkiksi haittaveroa maidolle ja lihalle. Pidän näitä puheita vastuuttomina ja irrallisina arjen todellisuudesta. Minusta keskeistä on etsiä ratkaisuja, kuinka edistämme suomalaisen ruuan käyttöä kotimaassa ja pystymme avaamaan uusia markkinoita maailman puhtaimmalle ruualle. Olen sitä mieltä, että suomalainen ruoka on huoltovarmuutta ja samalla ilmastoteko.

On selvää, että metsien käytöstä tullaan käymään näissä vaaleissa myös kovaa vääntöä. Meillä on mahdollisuus nostaa hakkuumääriä kestävällä tavalla. Samalla luomme työtä ja toimeentuloa sekä olemme keskeisellä tavalla mukana ilmastotalkoissa. Nyt on tärkeää, että tulevassa eduskunnassa on tolokun ihmisiä, jotka puolustavat maaseutua ja maakuntia. Asumisen ja elämisen edellytykset on turvattava kautta maan. Kevään vaaleissa metsämaan kiinteistöverolle on sanottava jyrkkä ei.

Puolueiden ja ehdokkaiden välillä on oikeasti eroja. Viime viikkojen aikana käyty autokeskustelu osoittaa myös tämän. Ihmisillä on herännyt aito huoli avauksista, joissa on esitetty tuntuvia korotuksia autoilun verotukseen tai jopa polttomoottoriautojen kieltoa ilmastosyihin vedoten.

Ilmastotalkoissa Suomen on tehtävä oma osansa. Kokonaisuus on kuitenkin otettava huomioon. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Oman auton käyttö on välttämättömyys maakunnissa ja maaseudulla. Olen sitä mieltä, että tässäkin keskustelussa käytännönläheiselle otteelle on tarvetta. Biopolttoaineet tulevat olemaan merkittävä roolissa, kun pohdimme tulevaisuuden liikennettä. Näitä Suomessa onkin kehitetty, mutta tätä työtä on jatkettava.

JP televisioon? Vaalikampanjani tukiyhdistyksen vetäjät ovat käynnistäneet haastekampanjan, jonka tavoitteena on hankkia tuhti televisiomainospaketti vaalien viimeisille viikoille. Kampanjakeräys on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle, kiitos kaikille lahjoittaneille tuesta! Tällä keräysvauhdilla saamme vahvan ja näkyvän mainoskampanjan kahdelle viimeiselle viikolle. Yksittäiset lahjoitussummat ovat vaihdelleet 5€ – 500€ välillä. Voit halutessasi tukea hanketta pankkisiirrolla. Kiitos tuestasi!

Saaja: Ääni Itä-Suomesta – Arjen turvaksi ry.
Tilinumero: FI86 4786 0010 1868 90
Käytä maksaessasi viitenumeroa 17019

Tulen kiertämään seuraavien viikkojen aikana ahkerasti eri puolilla vaalipiiriä. Jään parin viikon päästä töistäni vaalilomalle, joten kiertämisen tahti tulee olemaan nousujohteinen. Kalenterin ja tapahtumat löydät linkin kautta.

https://www.juhapekkarusanen.fi/tavataan/

Nähdään!

Ystävällisin terveisin,
Juha-Pekka Rusanen

Tolokkua autokeskusteluun

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Oman auton käyttö on välttämättömyys maakunnissa ja maaseudulla.

Ihmisillä on herännyt aito huoli avauksista ja puheenvuoroista, joissa on esitetty tuntuvia korotuksia autoilun verotukseen tai jopa polttomoottoriautojen kieltoa ilmastosyihin vedoten.
Ilmastotalkoissa Suomen on tehtävä oma osansa. Samalla on kuitenkin muistettava, että asumisen ja elämisen edellytykset on turvattava kautta maan. Kokonaisuus on otettava huomioon.

Autokeskustelu on lähtenyt meillä laukalle. Olen sitä mieltä, että autoiluun ei tule asettaa kieltoja tai rajoituksia. Ehdotukset esimerkiksi tuntuvista polttoaineverojen korotuksista ovat kaukana ihmisten arjesta ja todellisuudesta.

On myös muistettava, että Suomi on ollut viime vuosina yksi nopeimmista päästöjen vähentäjistä koko Euroopassa. Olemme lisänneet esimerkiksi erilaisten biopohjaisten polttoaineiden käyttöä enemmän kuin muut maat.

Olen sitä mieltä, että sähkö- ja polttomoottoriautojen vastakkainasettelussa ei ole mitään järkeä. Sähköautojen määrä lisääntyy tulevina vuosina autonvalmistajien lisätessä niiden tuotantoa. Tätä ennen pitää kuitenkin ratkaista monia käytännön ongelmia, joista sähköntuotannon lisääminen ei ole kaikkein vähäisin.

Jos polttomoottoriautot kiellettäisiin kerralla, vaatisi tämä nykyisen sähköntuotannon lisäämistä tuntuvasti. Tämä ei olisi mitenkään mahdollista ja realistista nopealla aikataululla. Minusta tuntuu siltä, että polttomoottoriautojen kieltoa vaativat samat henkilöt, jotka vastustavat myös kotimaisten uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä. Onko heidän vastauksensa ulkomailta rahdattava hiilivoima? Tätä sopii kysyä vaalikentillä.

Maalaisjärjen käyttö on sallittua. Koska uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvat polttoaineet sopivat myös nykyiseen autokalustoon, ovat ne ylivoimaisia päästöjen vähentämisessä. Tällöin ihmisillä ei tule myöskään pakottavaa tarvetta vaihtaa autoaan ennen kuin sille on aitoa tarvetta.

Lähivuosina onkin panostettava siihen, että perinteisen öljyn sekaan lisätään entistä enemmän biopohjaista polttoainetta. Samalla voidaan tukea sähköautokannan vakaata kasvua ja valmistautua siihen esimerkiksi energiantuotannon ratkaisujen osalta.

Akuutein polttoaineisiin liittyvä ratkaisu on tehtävä dieselin verotuksellisesta kohtelusta. Dieselpolttoaineen verotus on saatava nykyistä oikeudenmukaisemmaksi.

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomat blogi 19.2.2019

Hoitajamitoitus kuntoon

Viime viikkojen aikana on keskusteltu vanhustenhoidosta ja sen tilasta Suomessa.

Paljastuneet epäkohdat ovat vakavia – ja kaikin puolin kestämättömiä. Niille pitää saada loppu.

Nyt ei ole kuitenkaan politikoinnin aika, vaan nyt pitää etsiä yhteisiä ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Kaikilla puolueilla on peiliin katsomisen paikka. Vanhustenhoidon ongelmat ovat syntyneet useiden vuosien ja vaalikausien kuluessa.

Päätöksenteon lähtökohtana on oltava, että jokainen ikäihminen Suomessa saa inhimillisen ja laadukkaan hoivan, asuipa hän sitten hoivakodissa tai kotonaan.

Monia toimia tarvitaan. Esimerkiksi hoitajamitoitus pitää laittaa kuntoon. Olen sitä mieltä, että hoitajamitoitus tulee nostaa nykyisestä 0,5 :stä 0,7 hoitajaan ja muutetaan suosituksesta pakolliseksi. Tämä päätös tukee myös raskasta työtä tekevän hoitohenkilöstön jaksamista.

Lisäksi sote on soudettava vihdoin ja viimein maaliin. Maakunnissa on tehty hartiavoimin töitä uudistuksen eteen. Nyt hanskat eivät saa tippua.

Olen sitä mieltä, että Suomi tarvitsee vanhusasiavaltuutetun rakentamaan yhä vanhusmyönteisempää yhteiskuntaa.

Ikäihmisiä pitää kuulla heitä koskevissa asioissa ja kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan.

Tässä tilanteessa pitää ottaa kaikki keinot käyttöön inhimillisen ikääntymisen puolesta. Nyt tarvitaan ratkaisuja ja päätöksiä.

 

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomat blogi 15.2.2019

Nopea itärata on yhteinen asia

Itä-Suomen saavutettavuuden parantaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä tulevina vuosina yli puolue- ja maakuntarajojen, ettemme jää pussin perälle. Esimerkiksi junaliikenneyhteyksien kehittämisessä tulevien kansanedustajien on vedettävä yhtä köyttä.

Tällä hetkellä junamatka Kuopiosta Helsinkiin on nopeimmillaan noin neljä tuntia ja Joensuusta Helsinkiin noin neljä tuntia ja vartin, kun Seinäjoelta Helsinkiin pääsee parhaimmillaan reilussa kahdessa ja puolessa tunnissa.

Itä-Suomen maakunnat ovatkin ajamassa nopeaa itärataa Porvoon ja Kouvolan kautta. Rakentamalla yksi lyhyempi uusi nopea itärata saavutetaan kaksi tärkeää päämäärää yhdellä kertaa, sillä Savon ja Karjalan ratojen junayhteys Helsinkiin nopeutuisi tuntuvasti.

Tällä hetkellä Suomessa on valmisteilla useita suuria rahoituksesta kilpailevia ratahankkeita. Valtioneuvosto julkisti helmikuun alussa uusimmat suunnitelmansa valtakunnallisesti merkittävimpien ratainvestointien rahoittamiseksi. Itärata on esityksessä huomioitu, mutta sen osalta valmius ei ole vielä yhtä korkealla kuin muilla ratahankkeilla.

Itä-Suomen onkin välttämätöntä yhdistää poliittiset voimansa rautatieyhteyksiensä kehittämisessä. Itäradan saaminen näiden hankkeiden rinnalle vaatii kovaa ja sitkeää työtä!

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomat blogissa 10.2.2019

Suomalaiseen aluepolitiikkaan tarvitaan uutta ajattelua

SDP:n kansanedustajat Riitta Myller ja Merja Mäkisalo-Ropponen yrittävät luoda mielipidekirjoituksessaan (IS 30.1.2019) sellaisen mielikuvan, että me keskustalaiset vähät välitämme alueista ja ilmastopolitiikasta.

On valitettavaa, että näinkin kokeneet kansanedustajat lähtevät mielikuvapolitikoinnin tielle. Nyt tarvitsemme ratkaisuja, joilla yhdessä taklaamme ilmastonmuutosta ja samalla huolehdimme kotiseutumme elinvoimasta. Tämä onnistuu vain ja ainoastaan yhteistyöllä.

Koko Suomen voimavarat on hyödynnettävä kestävällä tavalla. Meiltä löytyy kaikki ratkaisun avaimet hiilinielujen kasvattamiseen, mutta tämä ei onnistu museoimalla maaseutua ja maakuntia. Kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaankin, kuinka luonnonvaroja tulevaisuudessa voidaan hyödyntää. Suomi nousee koko voimallaan.

On muistettava, että Suomessa luonnonvarat ovat tasaisesti maan eri osissa. Siksi koko maassa on oltava toimivammat liikenne- ja viestintäverkot. Valtion nykyiset budjettikehykset eivät riitä kuitenkaan näiden liikenteellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Erityisesti rahoitusvaje ja sen seuraukset koskevat alempiasteista tieverkkoa sekä tie- ja ratayhteyksiä.

Itä-Suomen maakunnat ovatkin asettaneet hallitusohjelmatavoitteeksi riittävän rahoituksen perusväylänpitoon, johon on saatava vähintään 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus. Tämä pitää viedä tulevaan hallitusohjelmaan. Lisäksi Itä-Suomen maakunnilla on monia konkreettisia tavoitteita, joita tulee viedä eteenpäin yhdessä ja yhteistyöllä.

Suomalaiseen aluepolitiikkaan tarvitaan uutta ajattelua. Välineet tulee valita alueiden tarpeiden mukaan. On tuettava alueiden menestystä luontaisiin vahvuuksiin nojaten.

Lisäksi Suomen tulee seurata muiden Pohjoismaiden mittavia alueellistamistoimia. Kahden seuraavan vaalikauden aikana myös Suomessa tulee tavoitella 5 000–6 000 julkisen sektorin työpaikan siirtoa pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Teknologia mahdollistaa monien työtehtävien tekemisen paikasta riippumatta.

Nyt eduskuntaan tarvitaan kokoavia voimia.

Juha-Pekka Rusanen, Euroopan parlamentin jäsenen kotimaan avustaja, kansanedustajaehdokas (kesk.), Lapinlahti

 

Kirjoitus julkaistu Iisalmen Sanomien mielipidepalstalla 8.2.2019