Itä-Suomella on mainiot tavoitteet – niitä pitää viedä yhdessä eteenpäin

Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden kansanedustajat sopivat itsenäisyyspäivän alla valtion budjettiin tehtävistä lisäpanostuksista.

Valiokunnan osoittamat lisäresurssit olivat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Tästä liikennehankkeisiin valiokunta osoitti 25,3 miljoonaa euroa. Tuolla rahalla tehdään monia täsmäinvestointeja, jotka parantavat liikenneturvallisuutta eri puolilla Suomea. Merkittävin päätös alueemme kannalta on ohituskaistaparin rakentaminen Siilinjärven ja Lapinlahden välille. Tämä tulee todella tarpeeseen. Ohituskaistoja tarvitaan lisää tulevaisuudessa, kuten Iisalmen poliittiset ryhmät edellyttivät mielipidekirjoituksessaan (IS 8.12.2018).

On selvää, että panostuksia tarvitaan jatkossakin alempiasteista tieverkkoa myöten. Tällä hallituskaudella on lisätty korjausvelan poistoon suunnattuja määrärahoja yhteensä yhdellä miljardilla eurolla.

Tosiasia on kuitenkin, ettei nykyisellä valtiontalouden menokehyksellä kyetä hoitamaan tarvittavia investointeja. Ministeri Anne Berner (kesk.) esitti aikanaan uutta rahoitusmallia, jossa ulkopuolista rahaa hankittaisiin muun muassa eläkeyhtiöiltä pitkäaikaisiin investointeihin. Tämä rahoitusmalli ei kuitenkaan edennyt, koska kaikki hallituspuolueet eivät olleet tähän valmiita. Tämä oli harmillista, koska nykyinen tilanne rapauttaa meille tärkeän perusinfran. Toivon, että tähän asiaan palataan tulevalla hallituskaudella.

Koko Itä-Suomen kannalta keskeinen asia on saavutettavuus. Nykyinen liikenneverkon riittämätön rahoitustaso on kehityksen este. Liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti.

Itä-Suomen maakunnat ovatkin asettaneet hallitusohjelmatavoitteeksi riittävän rahoituksen perusväylänpitoon, johon on saatava vähintään 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus.

Itä-Suomen maakunnilla on moni konkreettisia tavoitteita, joita tulee viedä eteenpäin. Tavoitteena on esimerkiksi se, että 112 kilometrin pituinen oikorata rakennettaisiin Kouvolasta Porvooseen ja edelleen Helsingin lento- ja rautatieasemalle. Tämä oikorata lyhentäisi matka-aikoja ja vahvistaisi samalla seutumme ja koko Itä-Suomen elinvoimaa. Nopea itärata on yhteinen asia.

Oikoradan lisäksi junien nopeuksia on kyettävä nostamaan. Helsingin ja Oulun välisellä radalla keskinopeus on esimerkiksi pääosin 200 kilometriä tunnissa Kokkolaan saakka. Vastaavasti Savon radalla 200 kilometriä tunnissa on mahdollinen vain lyhyellä osuudella Mikkelin eteläpuolella, muilla osuuksilla suurin sallittu nopeus on 140 kilometriä tunnissa.

Menneinä vuosina Savon radalta on poistettu vaarallisia tasoristeyksiä, joka osaltaan mahdollistaa nopeammat junayhteydet tulevaisuudessa. Lisäpanostuksia kuitenkin tarvitaan, että 200 km/h nopeus on mahdollinen. Tämä edellyttää lisäpanostuksia muun muassa radan sähköistämiseen sekä turvalaitteisiin.

Yläsavolaisittain merkittävä asia on myös Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki toiminnallisuuden parantaminen ratapuolella.

Itä-Suomella on mainiot tavoitteet lähitulevaisuuden kannalta. Niitä on vietävä eteenpäin yhdessä ja yhteistyöllä.

Juha-Pekka Rusanen, Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen jäsen (kesk.), kansanedustajaehdokas, Lapinlahti

 

Kirjoitus julkaistu Iisalmen Sanomien mielipidepalstalla 9.12.2018