Tolokun metsä- ja ilmastopolitiikkaa

Maailmassa tarvitaan lisää kasvavaa metsää sitomaan hiiltä, kun tahdomme torjua ilmastonmuutosta. Voimme olla Suomessa ylpeitä siitä, että meillä nämä asiat osataan.

Metsä on meille suomalaisille työn lähde ja tulee olemaan sitä jatkossakin.

Kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan, kuinka luonnonvaroja tulevaisuudessa voidaan hyödyntää Suomessa. Viimeaikaisten kannanottojen perusteella puunkäytöstä näyttää tulevan yksi keskeinen linjakysymys. Keskusta ei esitä puunkäytön vähentämistä SDP:n ja vihreiden tyyliin.

Suomessa metsien käyttöä voidaan lisätä kestävällä tavalla, sillä metsien kasvu on lisääntynyt viidessäkymmenessä vuodessa noin 50 miljoonasta kuutiosta noin 110 miljoonaan kuutioon. Tällä hetkellä metsiä hakataan vain noin 60 prosenttia niiden kasvusta.

On hyvä, että maan hallitus on edistänyt viime vuosina metsätalouden toimintaedellytyksiä monin tavoin. Tästä esimerkkeinä mainittakoon metsävähennyksen parantaminen, yrittäjä- ja metsälahjavähennyksen käyttöönotto, ja KEMERA -rahoituksen turvaaminen. Nämä ovat tärkeitä toimenpiteitä myös ilmastotalkoita ajatellen.

Meidän on nähtävä biotalous mahdollisuutena ja ratkaisuna. Olen sitä mieltä, että on järkevämpää panostaa omien metsien kestävään hyödyntämiseen kuin ohjata tuotantoa ulkomaille.

Aika ajoin keskusteluun nousee, tulisiko metsämaalle asettaa kiinteistövero. Veikkaan, että tästä keskustellaan jälleen ensi keväänä. Olen vahvasti sitä mieltä, että metsämaan kiinteistöverolle on sanottava jyrkkä ei, sillä jokamiehenoikeudet ja metsästyksen on oltava jatkossakin kaikkien suomalaisten ulottuvilla.

Juha-Pekka Rusanen

Kansanedustajaehdokas (kesk.)

Lapinlahti

 

Kirjoitus julkaistu Iisalmen Sanomissa 30.11.2018

Suunta käännettävä

Maakunnassa on jo vuosien ajan puitu valtion työpaikkojen kohtaloa, jotka ovat siirtyneet vuosikymmenten saatossa aina vain kauemmaksi. Ensin valtion palvelut katosivat maaseutupitäjistä, nyt tapetilla ovat olleet seutukaupungit.

Menneinä vuosina toimipaikkaverkoston lakkauttamisia ja palvelupisteiden keskittämisiä on perusteltu uusilla sähköillä palveluilla. Kuitenkaan tämän rinnalla ei ole oivallettu tai haluttu huomata sitä, että sähköiset palvelut ovat avanneet uusia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Tämä pitäisi tunnistaa myös valtionhallinnossa, sillä nykypäivänä valtiohallinnon töitä ja tehtäviä voitaisiin hoitaa mistä vain.

Vuosien saatossa olen monta kertaa ihmetellyt, miksi nykyisin esimerkiksi maakuntien keskuskaupungit eivät muutamien ministeriöiden silmissä ole enää kelvollisia hoitamaan koko valtakuntaa palvelevia tehtäviä. Suhtautuminen seutukaupunkeihin on ollut vieläkin tylympi.

Kyse on asenteista, joihin on saatava muutos. Tämä on oivallettu esimerkiksi Ruotsissa, jossa valtion palveluja ja työpaikkoja on hajautettu eri puolille maata.

On selvää, että meidän itäsuomalaisten on ryhdistäydyttävä. Tulevaisuudessa ei voi olla niin, että käytännössä yksittäinen ministeri tai ministeriöt käyttävät valtaansa määrittää, minne esimerkiksi valtion työpaikkoja ja virastoja perustetaan tai mistä niitä lakkautetaan.

Tulevaisuudessa päätökset on tuotava koko maan hallituksen ratkaistaviksi. Kyse on ihmisten palveluista, maan tasapainoisesta kehittämisestä.

Tätä suomalaisetkin haluavat. Loppukesästä julkaistiin kysely, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitä koko Suomen asuttuna. Julkisuudessa tutkimustuloksia on vähätelty, mutta kyllä suomalaisten viesti on selkeä myös valtionhallinnon kehittämiseen.

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomat blogi 9.11.2018