Puhe Keskustan Pohjois-Savon piirin syyskokouksessa / Ehdokasesittely / Eduskuntavaalit 2019

Hyvät aatesisaret ja veljet, keskustalaiset!
Minulle Keskusta on lupaus huomisesta. Lupaus arjen turvasta muuttuvassa maailmassa.
Kylät, maaseutu, kirkonkylät, kaupungit, maakunnat ja koko Suomi tarvitsevat puolustajansa ja kehittäjänsä.
Suomi on enemmän kuin osiensa summa. Siksi Keskustaa ja meitä tarvitaan tänään ja huomenna.
Hyvät ystävät,
Liityin Keskustan kymmenen vuotta sitten. Tämän matkan varrella reppuun on kertynyt paljon eväitä ja työkalut ovat kunnossa yhteiseen Savottaan.
Te tunnette minut ja tapani toimia. Tiedätte, millaisella palolla aate hehkuu ja teen työtä yhteisen hyvän eteen. Mieli on täynnä kiitollisuutta saamistani mahdollisuuksista. Keskustan Pohjois-Savon piirin puheenjohtajuus, puoluehallituksen jäsenyys, monet luottamustoimet kunta, seutukunta, maakunta ja valtakunnan tasolla ovat karaisseet nuorta miestä vastuuseen.
Tieto ja kokemus on jalostunut politiikan tekemisen taidoksi kansanedustajan avustajana ja nyt Euroopan parlamentin jäsenen kotimaan avustajana. Paikallisradiotoimittajan työ on antanut paljon eväitä ja näkökulmia savolaisesta ja itäsuomalaisesta mielenmaisemasta, meillä on paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia, joiden puolesta ponnistella arkadianmäellä.
Tulevalla vaalikaudella korostuvat itä-suomalaisten elinkeinojen, koulutuksen, kulttuurin ja peruspalvelujen puolustaminen sekä vaalipiirin hankkeiden nykyistä parempi edistäminen.
Haluan tehdä rakentavaa politiikkaa kaikkien itäsuomalaisten hyväksi yli maakunta- ja seutukuntarajojen. Tarvitsemme yhteisiä onnistumisia ja ratkaisuja.
Olen valmis työhön yhdessä teidän kanssa, osana Keskustan joukkuetta.
Keskustalaisuus ja alkiolaisuus on minulle itsestäänselvyys. Olen valmis palvelukseen!

Ylä-Savon on pidettävä puolensa koulutuksessa

Iisalmen Sanomien mielipidepalstalla on viime aikoina painotettu yläsavolaisen yhteistyön tiivistämistä. Aloite on mielestäni tervetullut ja kertoo myös laajemmasta yhteistyön tarpeesta ja sen tiivistämisestä maakunnan sisällä ja yli maakuntarajojen, jos haluamme saada aikaan tuloksia.

Valtakunnassa käynnissä olevat uudistukset korostavat laajenevaa ja verkottuvaa yhteistyötä esimerkiksi maakunnan, seutukuntien, kaupunkien ja kuntien välillä. Tämä on mielestäni otettava huomioon koko Itä-Suomessa. Meidän on valmistauduttava uuteen yhteiskuntavaikuttamiseen aikaan ja tehtävä asioita yhdessä ja yhteistyössä entistä enemmän.

Oleellista on esimerkiksi se, että alueemme työvoima- ja kasvutarpeet voidaan turvata. Tämä tarkoittaa sitä, että asumisen, elämisen, työnteon, yrittämisen ja vaikuttamisen edellytykset ovat kunnossa.

Ylä-Savon taloudellinen kasvu on ollut esimerkiksi pidemmän aikaa koko maan kasvua parempaa, mikä perustuu vahvaan ja monipuoliseen vientiteollisuuteen ja yrittäjyyteen. Kasvun jarruna alkaa olla työvoimapula. TEMin tilastoimat rekrytointiongelmat ovat olleet Pohjois-Savossa useita vuosia kasvussa ja seuraavat yritysten viennin ja liikevaihdon nopeaa kasvua. Vuoden 2017 lopulla 48 % työnantajista ilmoitti kärsineensä rekrytointiongelmista.

Työvoiman ikärakennekehitys lisää tarvetta lisätä esimerkiksi koulutuksen vetovoimaa ja pitää yllä riittävää koulutusvolyymia esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa. Meidän on huolehdittava siitä, että alueen yrityksiin löytyy riittävästi työvoimaa. Koulutuksen rahoitus on turvattava tulevina vuosina. Tämä on oikeasti megaluokan kysymys alueemme elinvoiman, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on esimerkiksi viime vuosina leikattu 25 %, tämä vuosi mukaan laskien rahoitustaso on vähentynyt Ylä-Savossa jo n. 30% vuoteen 2012 verrattuna. Rahoitusta ei ole enää varaa vähentää. Monta vaalikautta jatkunut trendi on käännettävä. Tulevissa rahoituspäätöksissä on otettava huomioon alueen elinkeinoelämän tarpeet.

Tällä hetkellä suuri tarve on lisätä ammatillista koulutusta niillä aloilla, joilla kärsitään työvoimapulasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille rahoitusta pitkälti mallilla, joka huomioi työttömien ja nuorten määrän alueella.

Rahoitusjakomallissa ei kuitenkaan riittävästi huomioida yritysten kasvun tai työntekijöiden eläköitymisen aiheuttama rekrytointitarvetta eikä alueiden välistä opiskelijoiden liikkuvuutta. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) osalta oppilaitokseen hakeutuu opiskelijoita n. 150 kunnasta ympäri Suomea ja kaikista opiskelijoista omistajakuntien ulkopuolelta tulee n. 30% opiskelijoista. On myös huomioitava se rakenteellinen muutos, että yhä useampi ammatillisen koulutuksen opiskelija on täyttänyt 20 vuotta. Valtakunnallisesti kaikista ammattiin opiskelevista opiskelijoista n. 2/3 –osaa on aikuisia, Ylä-Savossa yli 70%.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on kouluttanut vuosina 2016, 2017 ja tulee myös tänä vuonna kouluttamaan yli 1600 opiskelijavuotta tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. Kuntayhtymä saa kuitenkin tänä vuonna rahoituksen vain n. 1500 vuodesta. Tämä 100:n vuoden erotus vastaa noin miljoonan euron rahoitusvajetta vuosittain ja voidaan perustellusti todeta, että YSAO kantaa vahvaa yhteiskuntavastuuta Ylä-Savon elinvoimaisuuden tukemiseksi. Rahoitusvaje tulisi saada mahdollisimman pian ”kurottua pois” ja tämä edellyttää vahvaa oppilaitoksen, elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistä edunvalvontaa.

Havaittuihin rahoitusjärjestelmän ongelmakohtiin tulee saada muutos. Tällä hetkellä rahoitusjärjestelmä sorsii Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntia. Siksi koulutus on nostettava yhdeksi vaikuttamisen kärjeksi tulevina vuosina Ylä-Savossa, maakunnassa ja koko Itä-Suomessa.

 

Juha-Pekka Rusanen

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston puheenjohtaja

Lapinlahti

 

Mielipidekirjoitus julkaistu Iisalmen Sanomissa 21.10.2018

Suomalaista kolmikantaa on uudistettava

Suomessa on nyt paras työllisyysaste 30 vuoteen. Hallituksen toimet ja maailmantalouden positiivinen vire ovat mahdollistaneet tämän. Yli 115 000 perheessä on voitu iloita uudesta työpaikasta tämän vaalikauden aikana.

Ihmettelen suuresti viime viikkojen aikana käytyä keskustelua suomalaisesta työstä ja yrittämisestä. Eikö meidän Suomessa kannata keskittyä siihen, miten saamme luotua lisää yrittäjyyttä, työtä ja hyvinvointia? Eikö tämä ole kaikkien etu?

On muistettava, että maamme työllisyysaste on edelleen jäljessä esimerkiksi muita Pohjoismaita. Kysymys kuuluu, haluamme puolustaa suomalaista hyvinvointivaltiota? Oma vastaukseni on KYLLÄ. Toivon, että etsimme tässä maassa lisää ratkaisuja työllisyyden vahvistamiseksi ja jätämme vastakkainasettelun vähemmälle.

Poliittiset lakot puhuttavat ja syystäkin. Minusta tämä vastakkainasettelu on jotenkin niin vanhanaikaista. Työelämä on muuttunut vuosikymmenten saatossa radikaalilla tavalla. Olen sitä mieltä, että tämä muutos on tunnistettava myös meillä Suomessa.

Johtopäätökseni on, että suomalaista kolmikantaa on uudistettava. Työelämään on luotava uudet pelisäännöt, joka ottaa huomioon muuttuneen työelämän ja arjen. Olen vahvasti sitä mieltä, että kolmikannan tehtävä on tukea työtä tekevän kansalaisen etua,oli hän sitten työntekijä, yksinyrittäjä, työnantaja tai mikä tahansa muu uudenlaisen työn tekijä. Poteroihin kaivautuminen ei ole ratkaisu. Toivottavasti tässä päästään oikeasti eteenpäin 2020 – luvulla. Yhteistyöllä työtä ja tuloksia!

 

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomat blogi – palstalla 17.10.2018